Läppärin kajoa ja auringonpaistetta

Huhhuh! Viime viikolla viimeistään opiskelut pääsivät kunnolla vauhtiin ja kursseilta tuli valtavasti luettavaa. Muutama kaunis syysilta kuluikin tiiviisti läppärin ja rikoslain ääressä oikeustapauksia lukien. Pikku hiljaa alan päästä jyvälle siitä, miten eri kurssien asioita kannattaa opiskella. Oikeustapaukset ovat tietysti Kanadan oikeusjärjestelmässä niin keskeisiä, että pääasiassa kotona pitää lukea niitä. Jotkut tapaukset ovat todella pitkiä, ja kun tapauksia tulee luettavaksi jopa 30 viikossa, luku- ja muistiinpanotekniikkaa pitää hioa...

Kurssit ovat kuitenkin tosi mielenkiintoisia ja kursseilla on erittäin hyviä luennoitsijoita. Vaikuttaa myös siltä, että eri kursseilla on hieman erilaisia vaatimuksia ja tyylejä sen suhteen, kuinka paljon opiskelijoita kannustetaan keskustelemaan tai kuinka paljon opiskelijoilta tentataan opittuja asioita. Pääasiassa kursseilla on aika paljon vireää keskustelua, mutta jollain kurssilla taas opettaja pääasiassa luennoi eikä kysele opiskelijoilta kovin paljon.

Ehdin kuitenkin viime viikolla tehdä onneksi vähän muutakin kuin lukea. Torstaina College of Law'n dekaanit (dean ja associate dean) olivat ystävällisesti kutsuneet kaikki oikiksen vaihtarit lounaalle kampuksella sijaitsevaan ravintolaan. Lounas oli oikein mukava ja rento tilaisuus ja dekaanit, kuten kaikki yliopiston henkilökunta muutenkin, olivat erittäin ystävällisiä ja avuliaita.

Sunnuntaiksi olin varannut puolestaan erään vaihtarikaverini kanssa liput The Book of Mormon -musikaaliin, joka on kiertueella Pohjois-Amerikassa. Musikaaliin on aika vaikeaa saada kohtuuhintaisia lippuja New Yorkissa tai Lontoossa, joten oli positiivinen yllätys, että musikaali sattui olemaan Saskatoonissa juuri nyt ja liputkin olivat siedettävän hintaiset. Musikaali oli todella hauska, huumori kreisiä ja lauluosuudet taidokkaita. Odotin kaiken lukemani perusteella jo etukäteen niin hauskaa esitystä, että suunnilleen putoaisin tuoliltani, mutta niihin odotuksiin musikaalin hauskuus ei aivan yltänyt; tosin odotukseni olivatkin ehkä epäreilun korkealla.

Olen yrittänyt myös bongailla juoksutapahtumia kaupungista lähinnä sen takia, että näkisin enemmän kaupunkia ja löytäisin uusia reittejä. Viimeisinä viikonloppuina olenkin käynyt hölkkäämässä parissa pienessä hyväntekeväisyysjuoksutapahtumassa, jotka on järjestetty kampuksella tai aivan kampuksen läheisyydessä. Voisi sitä viikonloppuaamuja huonomminkin viettää kuin nauttimalla kauniista syyssäästä ja tapahtumien positiivisesta hengestä!

Ilmat ovat tosiaankin olleet täällä varsin kauniit ja erityisesti auringonpaistetta on riittänyt. Muistissani on vain yksi todellinen sadepäivä kuukauden ajalta. Syksyn tulon huomaa kuitenkin varsinkin aamuisin, kun lämpötila on laskenut lähelle nollaa. Silti tänäänkin täällä oli vielä n. 20 astetta lämmintä valoisaan aikaan. Sää muistuttaa siis tavallaan aika paljon Suomen syksyä, mutta lämpötilan muutokset tuntuvat jyrkemmiltä, ja kyllä täällä vähän lämpimämpää ja aurinkoisempaa (hurraa!) on kuin yleensä Suomessa syksyisin (tosin tämä syksy on tainnut olla Suomessa poikkeuksellisen kaunis). Toivottavasti aurinkoisuus jatkuu vielä pitkään!

Fiiliksiä ensimmäisen opiskeluviikon jälkeen

Viime viikolla vietettiin siis Labour Day'ta maanantaina ja tiistaina College of Law'n orientaatiopäivää. Näin ollen vasta nyt on takana ensimmäinen täysi opiskeluviikkoni Saskatoonissa. Samalla huomaan pikku hiljaa, että elämä täällä alkaa tavallaan arkipäiväistyä; astiat pitää tiskata (tai käyttää välillä kertakäyttöastioita!), ruokakaupassa pitää käydä ja pyykkiä pestä. Arkipäiväistyminen on kyllä ehdottomasti myös hyvä juttu, sillä kursseista selviytyäkseni arkeen on varmaan pakko saada jonkinlaisia rutiineja.

Ruokakaupasta voi löytää kaikkien tavallisten juttujen lisäksi myös söpöjä vaahterasiirappikeksejä :D

Viime viikon tiistaina kuitenkin siis oli College of Law'n orientaatiopäivä ja vaihto-opiskelijat pääsivät myös mukaan osittain ensimmäisen vuoden oikisopiskelijoiden orientaatio-ohjelmaan. Ohjelmassa oli mm. dekaanin puhe ja tiedekunnan henkilökunnan esittelyä sekä BBQ-lounas pihalla. Lisäksi pääsin ilmoittautumaan kursseille dekaanin toimistossa. Iltapäivällä oli vielä tutustumista tiedekunnan vanhempiin opiskelijoihin; ykkösvuoden opiskelijat jaettiin pieniin ryhmiin ja jokaiseen ryhmään tuli pari ylemmän vuosikurssin opiskelijaa (Sibling Match), joiden kanssa vietettiin epämuodollisesti iltapäivää kampuksen kuppilassa. Me vaihtaritkin pääsimme mukaan näihin ryhmiin, mikä oli tosi kiva koska kokeneemmilta opiskelijoilta sai paljon vinkkejä opiskeluun ja sosiaaliseen menoon. Ylipäätään Sibling Match vaikutti tosi fiksulta jutulta ykköskurssin orientaatioon.

Muutaman kirjan jouduin ostamaan kursseille. Kaikilla kursseilla ei kuitenkaan käytetä kirjoja, vaan lukemiset koostuvat erikseen annettavista artikkeleista ja oikeustapauksista.

Kurssit alkoivat heti orientaatiopäivän jälkeen ja nyt olen tosiaan ehtinyt käydä kaikkien kurssien luennoilla ainakin kerran. Lopulta kurssivalikoimaani tuli aika paljon rikosoikeutta ja rikosprosessioikeutta, sekä yksi Health Law -kurssi ja yksi kurssi Yhdysvaltojen valtiosääntöoikeutta. Ekat luennot tietysti olivat osittain vähän kevyempiä ja lyhyempiä, mutta asiaankin ollaan jo kursseilla päästy. Vaikuttaa siltä, että luentojen seuraaminen sujuu aika hyvin, mutta haasteeksi voi tulla se, etten tunne Kanadan oikeusjärjestelmää yhtä hyvin kuin muut ylempien vuosikurssien opiskelijat. Noh, eiköhän sekin siitä selviä ja jotkut opettajat ovat jo tarjoutuneet ehdottamaan taustalukemistoa, jos puutteet taustatiedoissa hankaloittavat seuraamista. Luettavaa kursseilla riittää, mutta siihen olin etukäteen jo varautunutkin. Lukemisesta kuitenkin selviää, kun vaan jaksaa kääntää sivuja ja varata siihen joka päivä pikkuisen aikaa.

Kursseista ehdin varmasti kirjoittaa vielä lisää. Luennoilla käydessä on kuitenkin käynyt selväksi, että sekä opiskelijat että opettajat vaikuttavat olevan täällä tosi ystävällisiä. Monet opiskelijat ovat jo tarjoutuneet auttamaan mahdollisissa kysymyksissä ja sen takia myös minun on ollut helppoa kysyä apua muilta opiskelijoilta. Ennen vaihtoa kursseista selviytyminen oli ehkä yksi suurimpia jännityksen aiheitani, mutta tässä vaiheessa pahin jännitys on jo selätetty. Luulen kyllä selviäväni kursseista ja olen jopa innostunutkin niistä, ainakin vielä tässä vaiheessa syksyä.

Matkalla, osa 2: Junamatka Kanadan halki

 … tai ainakin puoleen väliin asti.

Olin siis jo vaihtoprosessin alussa saanut jostain selville, että Saskatoonissa pysähtyy juna, joka reitti kulkee koko Kanadan halki itä–länsi-suunnassa. Junareitin nimi on The Canadian. Ajatus junamatkasta Saskatooniin joko Torontosta tai Vancouverista pyöri mielessäni koko ajan vaihtoonlähtöä suunnitellessa. Niinpä lopulta päädyinkin toteuttamaan ajatuksen junamatkasta ja varasin junalipun Vancouverista Saskatooniin. Tuo reitti kuulosti erityisen mielenkiintoiselta, sillä se ylittää Kalliovuoret ja matkalla on huikeita maisemia.

Tällaisen junan kyydissä matka taittui. Kuvia kannattaa klikata suuremmaksi.

Junamatka Vancouverista Saskatooniin kestää vajaat kaksi vuorokautta.  Tarjolla olisi ollut makuupaikkoja, joihin olisi kuulunut hulppeat ateriat kolme kertaa vuorokaudessa, mutta itse päätin budjettisyistä valita matkustusluokaksi halvimman istumapaikan. Ajattelin, että kaksi yötä pystyy kyllä nukkumaan istumapaikallakin. Halvimman luokan lipun ostaneet pääsevät junassa myös kahvilavaunuun, jonka yläosassa näköalaosasto, ja jonka alaosasta on mahdollista ostaa pientä purtavaa ja tiettyinä aikoina myös ruokaa.

Myös Economy-luokassa pääsi katselemaan maisemia näköalaosastoon. Kalliimmissa matkustusluokissa oli enemmän näköalavaunuja.

Matka alkoi sunnuntai-illalla Vancouverin rautatieasemalta. Paikan Economy-osastolta sai valita itse ja yllätyksekseni juna ei ollutkaan kovin täynnä vaan minusta näytti siltä, että kaikki jotka matkustivat yksin, saivat käyttöönsä kaksi istumapaikkaa. Istumapaikat olivat lisäksi erittäin tilavia: jalkatilaa oli ainakin kaksi kertaa niin paljon kuin tavallisissa kaukojunissa Suomessa ja istuimet sai mukavasti nukkuma-asentoon. Sinänsä junan sisustus ei näyttänyt kovin modernilta, mutta kaikki toimi lähes koko matkan hyvin.

Heti ensimmäisestä illasta lähtien sujahdin henkiseen junamatkustustilaan, jossa kulutin eniten aikaa tuijottaen ulos ikkunasta. Ensimmäisenä yönä sain jo ihan hyvin nukuttua ja aamulla kun päivä alkoi valjeta, junaa ympäröivät mahtavat erämaamaisemat. Aika kului maisemia katsellen, enkä ehtinyt kovin paljon lukea tai kuunnella musiikkia. Junassa ei ollut wifiä, joten netissäkään ei voinut roikkua. 

Upeimmat maisemat tulivat vastaan tietysti Kalliovuorilla, Jasperin kansallispuistossa. Olin odottanut niiden maisemien näkemistä jo pitkään ja katselin toinen toistaan hienompia vuoria ja vesistöjä melkein liikuttuneena nenä kiinni junan ikkunassa. Jasperin vuoristomaisemat eivät silti olleet ainoita hienoja näkymiä matkalla. Kokonaisuudessaan junareitti kulki lähes kokonaan luonnon ympäröimänä, ja vastaan tuli hienoja jokia, järviä, vuoria, tasankoja ja kukkuloita. Oli myös jännää huomata, miten nopeasti maisemat alkoivat tasaantua Kalliovuorten jälkeen ja lopulta aamun sarastaessa seurata auringonnousua preerialla jossain Albertan ja Saskatchewanin rajoilla. 

Pyramid Creek Falls. Matkan alkupuolella juna ohitti hienot vesiputoukset. Näitä vesiputouksia ei ilmeisesti pääse katselemaan kunnolla muualta kuin VIA Railin junien kyydistä.

Jasperissa vastaan tuli henkeäsalpaavan hienoja maisemia.

Viimeisenä aamuna kiipesin näköalavaunuun katselemaan auringonnousua.

Junan aikatauluun oli periaatteessa merkitty pidemmät pysähtymisajat isompien kaupunkien kohdalle ja käsittääkseni pienten kylien kohdalla juna pysähtyi vain tarvittaessa. Ensimmäinen pidempi pysähdys, jonka aikana matkustajatkin ehtivät jaloittelemaan, oli Jasperissa, Jasperin kansallispuiston keskuskylässä. Ennen Jasperia juna joutui pysähtymään pidemmäksi aikaa, joten pysähdys Jasperissa oli hieman lyhyempi ja samalla juna jäi jälkeen aikataulustaan. Edmontoniin saavuttiinkin jo reilusti myöhässä ja lopulta Saskatooniin noin 4 tuntia aikataulusta jäljessä. Olisin ehkä joskus toiste ollut kiehumispisteessä, jos junani olisi ollut niin paljon myöhässä, mutta tällä kertaa se ei haitannut yhtään. Junamatka oli ollut niin upea, että olisin ehkä jäänyt mielellään junaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa ja nähnyt vieläkin enemmän Kanadaa. Joka tapauksessa tällä junamatkalla kannattaa varautua pitkiinkin myöhästymisiin ja siten myös muutoksiin pysähdyksissä ja aikataulussa.

Pisin pysähdys tällä matkalla tehtiin Jasperissa. Pysähdyksen aikana oli mahdollista vetreyttää jalkoja ja kävellä ympäri kylän katuja.

Etukäteen olin odottanut, että kahden yön mittainen junamatka Economy-luokassa olisi raskas kokemus, joka ei välttämättä olisikaan maisemien arvoinen. Olisin kuitenkin koska tahansa valmis tekemään saman matkan uudelleen tai jatkamaan junareittiä Saskatoonista eteenpäin. Jos reitillä matkaisi pidempään kuin pari vuorokautta kerrallaan, voisi kuitenkin jo alkaa harkita nukkumapaikkoja. 

Junan loppuosa kiemurtelee järven oikeassa reunassa.

Vaihtoon olisi tosiaan voinut lähteä myös helpommalla tavalla lentämällä Saskatooniin suoraan. Olen kuitenkin erittäin iloinen, että hyödynsin junamatkan mahdollisuuden. Vaikken ehtisi jostain syystä kovin paljon enempää matkustella vaihtosyksyn aikana, se ei harmittaisi enää tämän kokemuksen jälkeen. Lisäksi junareissu tuntui jotenkin sopivalta aivojen nollaukselta ennen jännittävää syksyä Saskatoonissa.

Ostoksia ja ilotulituksia

Kanadassa vietetään nyt pitkää viikonloppua, sillä tänään maanantaina on Labour Day, ja lähes kaikki paikat ovat kiinni. Yliopisto on myös kiinni ja näin ollen kouluvuosi starttaa kunnolla vasta huomenna tiistaina.

Viikonloppuna kaupungilla ja yliopistolla on onneksi kuitenkin ollut tapahtumia, joihin myös ISSAC on järjestänyt yhteislähtöjä. Perjantaina yliopiston jalkapallojoukkue Huskies aloitti kotipelinsä stadionilla. Ottelu olikin aivan jotain muuta kuin odotin, sillä peli avattiin mahtipontisesti tykinlaukauksilla, kansallislaululla ja hävittäjien ylilennolla ja kotijoukkueen pelaajat juoksivat kentälle ilotulitusten ja liekkien lomasta. Ilotulituksia ammuttiin myös joka kerta kun kotijoukkue teki pisteitä. Näin ensikertalaiselle kanadalainen jalkapallo oli aluksi vaikeaa seurattavaa, sillä en aivan tajunnut kaikkia sääntöjä ja peli tuntui etenevän aika hitaasti. Jännitys kuitenkin tiivistyi pelin loppua kohden: Ensin varsinainen peliaika päättyi tasapeliin ja jatkoajalla tasaisten hetkien jälkeen Huskies lopulta voitti pelin. Voitokasta peliä juhlittiin tietysti mahtavin ilotulituksin. Taidan kyllä yrittää mennä katsomaan Huskiesin pelejä toistekin.

Ilotulitukset eivät kuitenkaan päättyneet jalkapallo-otteluun, vaan Saskatoonissa oli viikonloppuna lisäksi ilotulitusfestivaalit, joita suuntasimme katsomaan ISSACin kanssa isolla joukolla lauantaina. Joenpenkalle olikin suunnannut iso joukko kaupunkilaisia. Näytöksessä musiikista ja ilotulituksista oli tehty näyttävä kokonaisuus.

Asuntoon sopeutumisen kannalta viikonlopun kohokohtia olivat ostosreissut Walmartiin. Muutettuani asuntoon aloin pikku hiljaa tajuta, ettei minulla ollut mitään perustarvikkeita syömiseen saati ruoanlaittoon. Asuntoon ei nimittäin kuulu mitään astioita tai kattiloita tai keittiökoneita, vaan kaikki pitäisi hankkia itse. Ostoslistalla oli siis kaikenlaista aina lusikasta ja kulhosta vedenkeittimeen ja hiustenkuivaimeen asti. Yritän kuitenkin selvitä mahdollisimman vähillä tavaroilla, koska vaihdon kesto on lopulta kuitenkin vain neljä kuukautta.

Walmartista voisi kai kirjoittaa kokonaan oman postauksensa, sillä kauppa oli aivan järkyttävän iso ja lähes joka tuotteessa valikoimaa oli vaikka kuinka paljon. Valitsin henkareitakin varmaan 10 minuuttia... Ruokakaupat ovat minulle reissuilla muutenkin niitä mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä, joten pari tuntia Walmartissa hujahti aika nopeasti.

On tosi kiva, että ISSAC ja asuntola ovat järjestäneet näitä yhteisiä reissuja tapahtumiin ja ostoksille, koska samalla on ollut mahdollisuus tavata ihmisiä ja tutustua muihin opiskelijoihin. Yhteiset reissut helpottavat myös vieraaseen kaupunkiin tutustumista.

Ensimmäisten päivien tunnelmia

Terveisiä aurinkoisesta Saskatoonista!

Pitkän junamatkan jälkeen saavuin tänne Saskatooniin tiistaina puolen päivän aikaan. Juna oli lopulta neljä tuntia myöhässä, mutta se ei itseäni haitannut, sillä minulla ei muutenkaan ollut pariksi ekaksi päiväksi mitään aikataulua tai erityistä ohjelmaa. Saskatoonin rautatieasema oli jotain aivan muuta kuin suomalaiset rautatieasemat: todella kaukana keskustasta ja erittäin hiljainen. Juna ei enää ilmeisesti olekaan Kanadassa mikään suosittu liikenneväline; etäisyydet ovat pitkiä ja taksikuskin mukaan junat olivat aiemmin aina niin paljon myöhässä, että se laski junamatkustuksen suosiota. Tätä ei tosin ollutkaan vaikea uskoa neljän tunnin myöhästymisen jälkeen...

University of Saskatchewanin kansainvälisten opiskelijoiden toimisto oli jo hyvissä ajoin ilmoittanut, että se tarjoaisi kansainvälisille opiskelijoille taksimatkan lentokentältä tai bussi- tai juna-asemalta keskustaan sekä ensimmäisen yön hotellimajoituksen. Se tuntui todella vieraanvaraiselta ja ystävälliseltä eleeltä ja samalla madalsi kynnystä saapua kaupunkiin. Soitin siis juna-asemalta taksin ja majoituin melko lähellä yliopistoa sijainneeseen hotelliin. Itse asiassa majoituin hotellissa vielä pari yötä lisää omalla kustannuksellani, sillä asunnon muuttopäivä oli vasta perjantaina.

Keskiviikkona päätin piipahtaa kampuksella katselemassa paikkoja ja käymässä kansainvälisten opiskelijoiden toimistossa (International Student and Study Abroad Centre, ISSAC). ISSACin toimistolla tuli tosi tervetullut olo ja taas muutama epäselväksi jäänyt asia ratkesi. College of Law'n vaihto-opiskelijat eivät esimerkiksi voi rekisteröityä kursseille ennen ensi viikon tiistaita, ja se taas hankaloittaa opiskelijakortin ja bussikortin hankkimista. Nämäkin asiat järjestynevät lopullisesti ensi viikon puolella.

Kaupunkia halkoo iso joki, South Saskatchewan River. Kampusalue on heti joen vieressä ja joen toisella puolella alkaa downtown.

Torstaina alkoi virallisesti yliopiston järjestämät ohjelmat kansainvälisten opiskelijoiden orientaatiolla. Orientaatiossa ISSAC ja yliopiston oppilaskunta esittäytyivät ja käytiin läpi esimerkiksi kanadalaiseen kulttuuriin ja arkielämään liittyviä asioita. Illaksi oli vielä järjestetty pizzadinner, jonka jälkeen seurasi useisiin eri kulttuureihin perustuvia musiikki- ja tanssiesityksiä.

Näkymät huoneeni ikkunasta voisivat kyllä olla huonommatkin!

Perjantaina lähes kaikilla muilla collegeilla oli lisää orientaatiota, mutta College of Law'n orientaatiopäivä koittaa vasta ensi viikon puolella. Minun perjantaini kuluikin pääasiassa muuttopuuhissa. Asun periaatteessa kampuksella, mutta asunnosta on noin kilometrin kävelymatka kampuksen keskustaan, jossa asuntotoimistokin sijaitsee. Perjantaina kertyikin paljon kävelykilometrejä, kun raahasin ensin matkatavarat asunnolle, kävin supermarketissa ja lopulta kannoin myös etukäteen tilatut petivaatteet asuntotoimistolta asunnolle.

Pikku hiljaa alkaa siis sopeutuminen uuteen kämppään ja ensi viikolla viimein myös opiskeluihin.