… tai ainakin puoleen väliin asti.
Olin siis jo vaihtoprosessin alussa saanut
jostain selville, että Saskatoonissa pysähtyy juna, joka reitti kulkee koko
Kanadan halki itä–länsi-suunnassa.
Junareitin nimi on The Canadian. Ajatus junamatkasta Saskatooniin joko
Torontosta tai Vancouverista pyöri mielessäni koko ajan vaihtoonlähtöä
suunnitellessa. Niinpä lopulta päädyinkin toteuttamaan ajatuksen junamatkasta
ja varasin junalipun Vancouverista Saskatooniin. Tuo reitti kuulosti erityisen
mielenkiintoiselta, sillä se ylittää Kalliovuoret ja matkalla on huikeita
maisemia.
|
Tällaisen junan kyydissä matka taittui. Kuvia kannattaa klikata suuremmaksi. |
Junamatka Vancouverista Saskatooniin kestää
vajaat kaksi vuorokautta. Tarjolla olisi
ollut makuupaikkoja, joihin olisi kuulunut hulppeat ateriat kolme kertaa
vuorokaudessa, mutta itse päätin budjettisyistä valita matkustusluokaksi
halvimman istumapaikan. Ajattelin, että kaksi yötä pystyy kyllä nukkumaan
istumapaikallakin. Halvimman luokan lipun ostaneet pääsevät junassa myös kahvilavaunuun, jonka yläosassa näköalaosasto, ja jonka alaosasta on mahdollista ostaa pientä purtavaa ja tiettyinä aikoina myös ruokaa.
|
Myös Economy-luokassa pääsi katselemaan maisemia näköalaosastoon. Kalliimmissa matkustusluokissa oli enemmän näköalavaunuja. |
Matka alkoi sunnuntai-illalla Vancouverin
rautatieasemalta. Paikan Economy-osastolta sai valita itse ja yllätyksekseni
juna ei ollutkaan kovin täynnä vaan minusta näytti siltä, että kaikki jotka
matkustivat yksin, saivat käyttöönsä kaksi istumapaikkaa. Istumapaikat olivat
lisäksi erittäin tilavia: jalkatilaa oli ainakin kaksi kertaa niin paljon kuin
tavallisissa kaukojunissa Suomessa ja istuimet sai mukavasti nukkuma-asentoon.
Sinänsä junan sisustus ei näyttänyt kovin modernilta, mutta kaikki toimi lähes koko matkan hyvin.
Heti ensimmäisestä illasta lähtien sujahdin henkiseen junamatkustustilaan, jossa kulutin eniten aikaa tuijottaen ulos ikkunasta.
Ensimmäisenä yönä sain jo ihan hyvin nukuttua ja aamulla kun päivä alkoi
valjeta, junaa ympäröivät mahtavat erämaamaisemat. Aika kului maisemia
katsellen, enkä ehtinyt kovin paljon lukea tai kuunnella musiikkia. Junassa ei
ollut wifiä, joten netissäkään ei voinut roikkua.
Upeimmat maisemat tulivat vastaan tietysti Kalliovuorilla, Jasperin kansallispuistossa. Olin odottanut niiden maisemien näkemistä jo pitkään ja katselin toinen toistaan hienompia vuoria ja vesistöjä melkein liikuttuneena nenä kiinni junan ikkunassa. Jasperin vuoristomaisemat eivät silti olleet ainoita hienoja näkymiä matkalla. Kokonaisuudessaan junareitti kulki lähes kokonaan luonnon ympäröimänä, ja vastaan tuli hienoja jokia, järviä, vuoria, tasankoja ja kukkuloita. Oli myös jännää huomata, miten nopeasti maisemat alkoivat tasaantua Kalliovuorten jälkeen ja lopulta aamun sarastaessa seurata auringonnousua preerialla jossain Albertan ja Saskatchewanin rajoilla.
|
Pisin pysähdys tällä matkalla tehtiin Jasperissa. Pysähdyksen aikana oli mahdollista vetreyttää jalkoja ja kävellä ympäri kylän katuja. |
Etukäteen olin odottanut, että kahden yön mittainen junamatka Economy-luokassa olisi raskas kokemus, joka ei välttämättä olisikaan maisemien arvoinen. Olisin kuitenkin koska tahansa valmis tekemään saman matkan uudelleen tai jatkamaan junareittiä Saskatoonista eteenpäin. Jos reitillä matkaisi pidempään kuin pari vuorokautta kerrallaan, voisi kuitenkin jo alkaa harkita nukkumapaikkoja.
|
Junan loppuosa kiemurtelee järven oikeassa reunassa. |
Vaihtoon olisi tosiaan voinut lähteä myös helpommalla tavalla lentämällä Saskatooniin suoraan. Olen kuitenkin erittäin iloinen, että hyödynsin junamatkan mahdollisuuden. Vaikken ehtisi jostain syystä kovin paljon enempää matkustella vaihtosyksyn aikana, se ei harmittaisi enää tämän kokemuksen jälkeen. Lisäksi junareissu tuntui jotenkin sopivalta aivojen nollaukselta ennen jännittävää syksyä Saskatoonissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti