Marraskuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla ainakin useimmilla University of Saskatchewanin collegeilla oli Fall Mid-Term Break eli viikon mittainen väliviikko. Väliviikolla tietysti olisi erittäin hyvä tilaisuus opiskella ja kirjoittaa opiskelujuttuja. Itse kuitenkin käytin osan väliviikosta monen muun vaihtarin tapaan matkustamiseen. Minä matkustin Torontoon, ja tällä kertaa ihan yksin, mikä loppujen lopuksi oli paljon hauskempaa kuin odotinkaan.
Päätin suunnata Torontoon junalla ja lentää takaisin. Junamatkasta kirjoitan vielä vähän erikseen, mutta kyseessä oli siis sama junareitti, jolla syksyn aluksi saavuin Saskatooniin. Sain siis taitettua koko matkan Vancouverista Torontoon junalla – joskin parin kuukauden tauolla kesken matkaa.
Toronton reissu oli todella onnistunut ja rentouttava, tosiaankin kaivattu katkos opiskelusyksyyn. Tykkäsin Torontosta kaupunkina tosi paljon: siellä oli ison kaupungin meno ja meininki, mutta silti jotenkin lämmin ja viihtyisä tunnelma. Modernit pilvenpiirtäjät ja vanhat matalat rakennukset olivat sovussa keskustassa ja hyvin nopeasti downtownista pääsi kävelemällä viihtyisän näköisille asuinkaduille. Toronto vaikutti myös turvalliselta kaupungilta ainakin keskustan alueella, jossa pääasiassa kuljin. Kaupungin sai helposti haltuun kävellen, eikä julkista liikennettä oikeastaan edes kannata kovin paljon käyttää, jos yhtään nauttii kaupungissa kävelemisestä.
Pääasiassa nautinkin reissussa vain kaupungilla kävelemisestä. Nähtyä ja koettua tuli muun muassa Kensington Market, Chinatown, University of Toronton kaunis kampus, St. Lawrence Marketin kauppahalli, CN Tower ja Toronto Islands. Shoppailun makuun pääsin Eaton Centressä ja yhtenä päivänä tein päiväreissun Niagaran putouksille. Syöminen oli tietenkin myös tärkeää; Torontossa on ihan valtavasti kiinnostavia eri keittiöiden ruokapaikkoja myös pienen budjetin matkailijalle.
En ennen vaihtosyksyä ole pahemmin matkustanut yksin, joten jännitin hieman ennen matkaa, miltä yksin matkustaminen tuntuisi Torontossa ja miten kaikki sujuisi. Loppujen lopuksi tosiaan reissussa oli kuitenkin yksinkin tosi kivaa. Voinkin suositella Torontoa myös erityisesti kaikille soolomatkailijoille.
Kuvia kannattaa klikkailla suuremmiksi.
 |
| Torontossa sai nauttia vielä syksyn viimeisistä ruskan väreistä. |
 |
| Synkästä säästä huolimatta suuntasin ekana iltana lautalla Toronton edustalla sijaitsevalle Toronto Islands -saariryhmälle. Saarilta ja lautalta saa ihastella Toronton skylineä. |
 |
| Kensington Marketin alueella on lukuisia ruokapaikkoja ja kahviloita. Meksikolaisen lounasleivän jälkeen piti vielä testata kirsikkapiirakkaa jälkkäriksi. |
 |
| CN Towerista on upea näköala Torontoon. |
 |
| CN Towerin Edgewalkilla pääsee kokeilemaan rajojaan ja kurkkimaan kaupunkia 356 metrin korkeudesta! Ja nojailemaan reunan yli... En oikein tiedä miten tämäkin pääsi tapahtumaan, mutta oli se vaan mahtava kokemus! Olin yhtä suurta hymyä :) |
 |
| Matkalla Torontosta Niagaran putouksille ohitetaan hedelmätarhoja ja viinitiloja. |
 |
| Niagaran putouksista suurimmat, Horseshoe Falls. Ovathan nuo putoukset kyllä upeat ja vaikuttavat! Tuota veden vyörymistä olisi voinut katsella vaikka miten pitkään. |
 |
| USA:n puolella sijaitsevat pienemmät Niagaran putoukset, American Falls ja Bridal Veil Falls. |
 |
| Niagaran putouksilla meininki on tosi kaupallista varsinkin Kanadan puolella, monet kutsuvat sitä Las Vegasin miniversioksi. Itse en kasinoista ja turistirysistä muuten välittänyt, mutta erästä suklaakauppaa ei tämä 26-vuotiaskaan pysty ohittamaan... |
 |
| Suomalaista suunnittelua Torontossa: Toronton kaupungintalo on suomalaisen arkkitehdin Viljo Revellin suunnittelema. |
 |
| Toronton "Flatiron Building". |
