Käytännön asioista ja budjetista

Tässä postauksessa kirjoitan hieman tylsemmistä käytännön asioista vaihtoon liittyen. Kirjoitan raha-asioista, vakuutuksista ja puhelinasioista omasta näkökulmastani ja omien kokemusteni perusteella; itselläni vaihto sujui mukavasti ja suuremmitta ongelmitta tällaisin järjestelyin, mutta tietysti toisenlaisetkin ratkaisut voivat olla perusteltuja. Lisäksi kirjoitan hieman vaihtobudjetista.

Vakuutus

Vakuutusasiat kannattaa selvittää itse huolella jo ennen vaihtoonlähtöä ja noudattaa yliopiston antamia ohjeita ja kysellä epäselvistä asioista. Itselläni oli kattava matkavakuutus Suomesta otettuna. Oleskelin Kanadassa vain noin 4 kuukautta, joten en tarvinnut yli kuuden kuukauden oleskeluun vaadittavaa study permitiä. Tämä taas johti siihen, että minun ei kannattanut ottaa koulun lähtökohtaisesti tarjoamaa terveysvakuutusta. Kuulemma olisin kyllä voinut tuon terveysvakuutuksen maksaa, mutta ilman study permitiä terveysvakuutuksesta ei olisi ollut mitään hyötyä. Nämä asiat todellakin kannattaa kuitenkin selvittää yksityiskohtaisesti kotiyliopistosta ja vaihtoyliopistosta.

Raha-asiat käytännössä

Suunnittelin alunperin avaavani pankkitilin kanadalaiseen pankkiin. Tämä olisi ollut käsittääkseni myös aika helppoa. Jostain syystä kuitenkin lykkäsin pankkitilin avaamista ja melko pian huomasin, että en tarvinnutkaan välttämättä pankkitiliä mihinkään. Sen sijaan minulla oli luottokortti, joilla pystyin maksamaan isommat kulut eli vuokran ja opiskelijamaksut ja varmuuden vuoksi minulla oli myös toinen kortti. Suomalaisista korteista luottokortti oli minun kokemukseni mukaan kaikkein varmimmin toimiva, sillä pankkikortti ei välttämättä toiminut kaikissa korttimaksuissa tai automaateissa. Luottokortin käyttö tuntui oudolta, koska Suomessa en yleensä oikeastaan käytä luottokorttia kuin todella harvoin. Väliaikaisesti kuitenkin käytin sitä arkipäivässä Kanadassa, koska tiesin sen ainakin toimivan. Käteisen nostaminen voi tulla kalliiksi suomalaisten ja kanadalaisten pankkien lisämaksujen vuoksi, joten käteistä kannattaa nostaa melko harvoin.

Puhelinkustannukset

Hankin itselleni edullisen kakkospuhelimen mukaan jo Suomesta, johon hankin prepaid-liittymän Kanadasta. Tämä ei tietenkään ole mitenkään välttämätöntä, saahan kanadalaisen liittymän vaihdettua myös omaan puhelimeen, mutta halusin säilyttää myös suomalaisen liittymän vaihdon ajan. Kanadassa mobiilidata oli kalliimpaa kuin Suomessa, joten jonkinlaista hintavertailua liittymien välillä kannattaa tehdä. Prepaid-liittymän avaaminen ja sulkeminen oli helppoa, mutta tavallisen liittymän hankkiminen voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta, jos Kanadassa oleskelee lyhytaikaisesti. Onneksi asunnossa ja yliopistolla oli hyvin toimivat wifit, joten mobiilidataa ei tarvinnut kovin paljon kuukaudessa käyttää. Yhteydenpito Suomeen sujui tietysti helposti Skypellä.

Budjetista

Miten opiskelijavaihdosta sitten selviää taloudellisesti? Ensinnäkin on sanottava, että opiskelijavaihtoon lähteminen on Suomessa tai ainakin Helsingin yliopistossa suhteellisen edullista, ottaen huomioon miten upea kokemus se on. Opiskelijavaihdon eri vaiheissa kuluja tulee väistämättä, mutta omilla valinnoilla ja suunnittelulla voi mielestäni vaikuttaa siihen, paljonko vaihtoprosessin aikana tulee kuluja.

Kuten jo jossain aikaisemmassa postauksessa mainitsin, aloin pitää kirjaa vaihtoon liittyvistä menoista jo hyvin varhaisessa vaiheessa vaihtoprosessia ja matkojen suunnittelua. Tein myös alustavan yksinkertaisen budjetin, johon merkkasin arvioita tulevista menoista ja käytössä olevista varoista. Se helpotti kaiken suunnittelua ja esimerkiksi reissuille lähtemistä.

Tärkein tulonlähde vaihdossa oli tietenkin opintotuki ja opintolaina, joita maksetaan myös vaihto-opiskelun aikana. Lisäksi yliopistolta sain matka- asumis- ja opiskelukuluihin tarkoitetun apurahan. Mielestäni näillä pääsee jo pitkälle ja voi kattaa pääosan vaihtoon liittyvistä kuluista, mutta toki jonkinlaisia säästöjäkin on hyvä olla, varsinkin jos haluaa reissata vaihdon aikana. Matkustelu ja esimerkiksi shoppailu on kuitenkin tavallaan ylimääräistä menoa, ja riippuu paljon omista valinnoista, käyttääkö niihin rahaa paljon, vähän tai ei ollenkaan.

Listaan alle karkeasti, millaisiin menoihin mielestäni kannattaa varautua vaihtoprosessin ja vaihdon aikana:

• Vuokra + mahdollinen asunnon hakemusmaksu
• Matkakulut/Lentoliput
• Lakanat, pyyhkeet, henkarit, ruoanlaittovälineet yms., riippuen asunnon varustelutasosta
• Ruoka (joissain asumisvaihtoehdoissa meal plan on pakollinen, mikä vaikuttaa ruokamenoihin)
• Opiskelijamaksut (näihin sisältyy esimerkiksi yliopiston liikuntamaksu ja bussikortti)
• Kurssikirjat
• Vakuutuksiin liittyvät kulut
• Kanadalainen puhelinliittymä
• Väliaikaiset yöpymiskustannukset, taksimatkat ym. saapumiseen liittyvät kulut
• eTA:n (sähköinen matkustuslupa) tai study permitin kulut
• Riippuen vaihtokohteesta, hakuprosessiin saatetaan vaatia maksullinen kielitesti (U of S ei tällaista vaatinut)

Arkipäivän elinkustannukset Kanadassa olivat mielestäni samaa luokkaa kuin Suomessa. Elintarvikkeet, ruoka ja muut päivittäistavarat olivat suunnilleen samanhintaisia kuin Suomessa. Tietyt tuotteet, kuten jotkut kasvikset ja esimerkiksi juustot, olivat mielestäni vähän kalliimpia kuin Suomessa, ja esimerkiksi virvoitusjuomat tai jäätelö taas vähän edullisempia, mutta pääosa ruoasta oli mielestäni samanhintaista kuin Suomessa. Ulkona syöminen, etenkin pikaruokapaikoissa tai kahviloissa, oli taas vähän edullisempaa.

Kahviloissa, ravintoloissa ja kaupoissa tulee muistaa kaksi asiaa: tippaaminen ja verot. Kanadassa hinnat näytetään kaupoissa ja ravintoloissa yleensä verottomina ja verot lisätään hintoihin vasta maksuvaiheessa. Tätä oli varsinkin alussa vaikea muistaa. Verot myös vaihtelevat provinsseittain, mikä kannattaa huomioida, jos lähtee matkalle toiseen provinssiin. Lisäksi ruokapaikoissa, joissa tarjoillaan pöytiin, ja esimerkiksi takseissa ja hotelleissa täytyy muistaa tipata.

Matkusteluun, muihin kokemuksiin ja shoppailuun liittyvät kulut riippuvat paljon siitä, mitä itse haluaa tehdä ja mitä arvostaa vaihdon aikana. Itse halusin matkustella vaihdon aikana, joten varauduin siihen, että säästöille tulee käyttöä. Kanadassa matkustaminen ei myöskään välttämättä ole kaikkein edullisinta, mutta kuluihin voi vaikuttaa reissaamalla esimerkiksi isommalla porukalla tai käyttämällä vähän aikaa matkojen suunnitteluun ja hintojen vertailuun. Matkoilla tuli myös tehtyä jonkin verran ostoksia. Kaikkia ei kiinnosta ylimääräiset ostokset tai shoppailu, mutta siihen kannattaa kuitenkin varautua, että vaihtokohteessa elämistä varten voi joutua tekemään joitakin hankintoja, esimerkiksi talvi- tai urheiluvaatteita tai kodintavaroita.

Lähtövalmisteluja

Hyväksymistiedon saamisen jälkeen aloin tehdä konkreettisia valmisteluja vaihtoonlähdön tiimoilta. Esimerkiksi lentolippuja ei kannata hankkia ennen kuin yliopistolta on tullut lopullinen hyväksyntä. Tykkään tehdä listoja, joten aloin myös pitää to do -listaa kaikista järjestelyistä, joita ennen vaihtoonlähtöä pitäisi tehdä. Lisäksi yritin kirjata muistiin, mitä kustannuksia järjestelyistä tuli.

Tärkeimpiä valmisteluja olivat asuntohakemus, lentolippujen hankkiminen, matkustusluvan (eTA) hankkiminen, vakuutusten päivittäminen, yliopiston lähtöorientaatiossa käyminen, ilmoittautuminen läsnäolevaksi Helsingin yliopistoon, pakkaamisen suunnittelu, opintotuen hakeminen ulkomaille sekä ilmoitukset väliaikaisesta muutosta Kelaan ja maistraattiin.

Asuntohakemuksen tein tosiaan jo hyväksymistietoa odotellessa. Kesän aikana tieto asunnon saamisesta varmistui ja sen jälkeen piti vielä valita huone ja maksaa varausmaksu sekä lopulta elokuun loppupuolella allekirjoittaa asuntosopimus.

Lentolippujen hankinta aiheutti hieman päänvaivaa, sillä olin jo hakuprosessin alkupuolella saanut päähäni, että olisi siistiä matkustaa Saskatooniin junalla Vancouverista. Tämän matkavaihtoehdon rankkuus kuitenkin arvelutti, sillä junamatka olisi tehtävä istumapaikoilla ja vielä aika nopeasti pitkän lentomatkan päälle. Lisäksi Saskatooniin pääsisi kyllä myös lentäen. Lopulta kuitenkin päädyin siihen, että hankin lentoliput Vancouveriin ja junalipun Vancouverista Saskatooniin. Näin sain myös yhden vuorokauden aikaa olla turisti Vancouverissa. Ostin samalla jo paluulipun Suomeen. Lentolippujen hankinnassa kannattaa seurata hintatasoa jo hyvissä ajoin, että saa jonkinlaisen käsityksen hintatasosta, johon sitten voi verrata hintoja. Hyväksymistiedon saamisen jälkeen liput kannattaa hankkia mahdollisimman pian.

Koska vaihto-ohjelmani on kestoltaan vain alle puoli vuotta, minun ei tarvinnut hakea Study Permit -opiskelijaviisumia Kanadaan. Sen sijaan minun oli haettava sähköistä matkustuslupaa eli eTAa, joka käytännössä kai vastaa Yhdysvaltoihin matkustamiseen tarvittavaa ESTA-lupaa. eTAa haetaan verkossa sähköisellä lomakkeella, jossa kysytään erinäisiä henkilötietoja. Periaatteessa yleensä kai lupa myönnetään heti, ainakin itse sain hyväksynnän sähköpostiini parin minuutin kuluttua hakemuksen jättämisestä. eTA-hakemuksen tekeminen maksoi 7 dollaria eli muutaman euron.

Muita valmisteluja tai suunniteltavia asioita oli alustavan budjetin tekeminen, hotelliöiden varaaminen Vancouverista ja Saskatoonista muutamaksi yöksi ennen asuntoon muuttamista, orientaatioon ilmoittautuminen, valuutan vaihtaminen ja rokotusten tarkistaminen. Kaiken kaikkiaan lähtövalmisteluissa kannattaa seurata huolella kotiyliopiston antamia ohjeita ja lisäksi seurata kohdeyliopistosta tulevia sähköposteja.

Hakuprosessista, osa 2

Pitkältä tuntuneen odottelun jälkeen University of Saskatchewanista annettiin ohjeet hakemuksen tekemiseen suunnilleen maaliskuun alkupuolella. Hakemuksen viimeinen määräpäivä oli vasta huhtikuun lopussa.

University of Saskatchewaniin haettiin verkkopalvelussa, jossa täytettiin lomakkeille tietoja ja jätettiin myös liitteet. Hakemus oli mielestäni aika suppea, siinä piti ilmoittaa oikeastaan vain henkilötietoja ja tietoja nykyisestä tutkinnosta sekä se opinto-ohjelma, johon University of Saskatchewanissa haluaisi hakea. Liitteeksi tarvittiin todistus kielitaidosta ja virallinen opintosuoritusote.

Hakemuksen jälkeen piti taas jäädä odottamaan, tällä kertaa lopullista hyväksymis- tai hylkäystietoa University of Saskatchewanista. Tiesin, että vaihto-ohjelmaan pääsystä ilmoitettaisiin vasta touko- tai kesäkuussa, joten vaikka hyväksymistieto lopulta tuli vasta kesäkuun puolella, en ollut ainakaan ihan kauheasti ehtinyt hermoilla siitä. Hyväksymistiedon jälkeen seuraava askel oli tehdä alustava kurssisuunnitelma, joka tehtiin samalla sivustolla kuin hakemus. Oikiksen kursseja ei yllättäen löytynytkään yleisten ohjeiden mukaisilta sivuilta, mutta jälleen kerran sain nopeasti apua sähköpostitse yliopiston kansainvälisten opintojen toimistosta. Yritin valita kurssit jo tässä vaiheessa mahdollisimman huolellisesti, mutta niihin saattaa tulla vielä muutoksia, sillä tein alustavat valinnat melko suppeiden tietojen perusteella ja lisäksi kursseille ilmoittaudutaan College of Law'n puolella vasta syyskuun alussa.

Hyväksymistietoa odotellessa oli mahdollista tehdä jo asuntohakemus yliopiston kampuksella sijaitseviin asuntoihin. Hainkin asuntoa jo hyvissä ajoin, sillä tiesin haluavani asua mieluummin kampuksella kuin yksityisellä vuokranantajalla. Kirjoittanen asuntoasioista vielä myöhemmin kattavammin lisää.

Hakuprosessista, osa 1

Aloin ensimmäisen kerran ajatella vakavissani vaihtoon lähtöä kesällä 2015 eli yli vuosi ennen vaihdon alkua. Helsingin yliopistossa vaihtoon Pohjois-Amerikkaan haetaan jo lokakuussa, joten oli oikeastaan hyvä, että minulla oli kunnolla aikaa tutustua vaihtokohteisiin ja miettiä minne haluaisin hakea. Tiesin, että haluaisin lähteä Pohjois-Amerikkaan, mutta en oikeastaan osannut päättää, haluaisinko mieluummin Kanadaan vai Yhdysvaltoihin. Myös eri kohteiden valinta ja rankkaaminen suosituimmuusjärjestykseen oli hankalaa. Tärkeintä oli, että yliopistossa olisi tarjolla kursseja, jotka olisivat sopiva ja kiinnostava lisä tutkintooni. Kurssien jälkeen mietinkin kaikenlaisia muita kriteereitä, joilla yritin valita vaihtopaikkoja: sijaintia ja ympäristöä, kaupungin kokoa, liikuntamahdollisuuksia, yliopistojen ranking-sijoituksia. Lopulta kuitenkin jotenkin tuntui siltä, että mihin tahansa yliopistoon minut valittaisiin, jos valittaisiin, kokemuksesta tulisi hieno.

Hain lopulta vaihtopaikkoja sekä Kanadasta että Yhdysvalloista. Tein hakemukset kolmeen eri ohjelmaan: yliopiston kahdenväliseen vaihtoon (YKV), ISEP-vaihtoon sekä MAUI-vaihtoon. YKV:n osalta hain Kanadan yliopistoihin,  ISEP-hakemuksessa ja MAUI-hakemuksessa kohteisiin Yhdysvalloissa. Hakemukset tehtiin yliopiston hakuportaalissa ja lisäksi ne piti toimittaa paperisina kansainvälisten asioiden palveluihin.

Hakemuksiin tarvittiin erinäisiä liitteitä, kuten opintosuoritusote sekä todistuksia kielitaidosta ja ISEP-hakemukseen myös suositus joltakin yliopisto-opettajalta. Lisäksi piti kirjoittaa lyhyet motivaatio- tai perustelukirjeet siitä, miksi haluaa hakea juuri niihin kohteisiin, joihin hakee. Koska hain vaihtoon usean eri ohjelman kautta, ohjelmat piti vielä laittaa suosituimmuusjärjestykseen. Liitteiden hankkiminen ja hakemusten valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, kuukausi kuluu lopulta melko nopeasti. Itse taisin jättää paperiset hakemukset juuri viimeisenä määräpäivänä. 

Joulukuussa sain tietää, että Helsingin yliopisto esitti minua vaihtoon University of Saskatchewaniin. Se tarkoitti jo melko varmasti sitä, että pääsisin sinne vaihtoon, mutta lopullisen valinnan tekee kuitenkin aina kohdeyliopisto. Joulukuun jälkeen jäin siis odottamaan kohdeyliopiston ohjeita hakemuksen tekemisestä.

Blogi ja blogin kirjoittaja

Tässä blogissa kerron opiskelijavaihdostani Kanadassa, University of Saskatchewanissa, Saskatoonissa. Lähden vaihtoon elo-syyskuun vaihteessa 2016 ja opiskelen vaihdossa syyslukukauden. Palaan Suomeen vuodenvaihteessa.

Olen 26-vuotias oikkari Helsingin yliopistosta. Olen opiskellut Helsingin yliopistossa jo 7 vuotta, sillä pääsin ensin opiskelemaan suomen kieltä ja vasta myöhemmin aloitin opiskelun oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Sittemmin olen jo saanut FM-tutkintoni valmiiksi ja vaihtoon lähdenkin opiskelemaan oikeustiedettä. Pyrin opiskelemaan vaihdossa opintoja maisterivaiheen valinnaisiin opintoihin, vaikka en olekaan vielä valmistunut oikeusnotaariksi.

Blogillani on muutama tavoite: Ensinnäkin toivon, että blogin kirjoittamisesta olisi itselleni jotakin hyötyä. Ehkä kirjoittamalla ylös asioita voin jäsennellä syksyn tapahtumia ja toisaalta jättää jälkeeni jonkinlaisen päiväkirjan, johon myöhemmin voin vielä palata. Toiseksi blogi on yhdenlainen viestintäkanava perheelleni ja läheisilleni. En tosin aio avautua blogissa aivan henkilökohtaisimmista asioistani. Kolmanneksi toivon, että joku opiskelija, joka harkitsee tai suunnittelee opiskelijavaihtoa, löytäisi blogini ja että kokemukseni hyödyttäisivät näin muita vaihtoonlähtijöitä. Olen itse vaihtoprosessin eri vaiheissa etsinyt ja lukenut kovasti vaihtoblogeja ja -kertomuksia, ja kokenut, että niistä on ollut paljon hyötyä.

Yritän blogissani jakaa kokemuksiani vaihtoprosessista ja tietysti itse vaihtoajasta Saskatoonissa. Pyrin siihen, että kirjoittaisin vaihdon aikana usein, mutta lyhyesti.