Lukukauden loppu ja hyvästit Saskatoonille

En voi oikein uskoa miten nopeasti lukukausi lopulta tuli loppuunsa. Viimeiset pari viikkoa yliopistolla on ollut tenttiaikaa ja tuntuu siltä että kaikilla opiskelijoilla on ollut kiirettä ja stressiä lopputenteistä. Omat loppukokeeni sattuivat päättymään jo 14. joulukuuta ja major paperin palautuspäivä oli 15. joulukuuta, joten minulle koitti joululoman alku mukavasti jo joulukuun puolessa välissä. Tentit kuitenkin jatkuvat edelleen yliopistolla, ja myöhäisimmät tentit pidetään vasta pari päivää ennen joulua.

Koska velvollisuudet yliopistolla ehtivät jo päättyä näinkin ajoissa, jätin jo hyvästit Saskatoonille. Heti kun viimeinen tentti oli ohitse, tuntui siltä, että olisipa minulla ollut vielä vähän enemmän aikaa. Se tunne oli kuitenkin varmaan väistämätön, oli lähtö milloin tahansa. Se heijastaa varmaan myös sitä, että vaihtoni oli onnistunut ja upea kokemus! Toisaalta kaipaan kyllä myös kotiin, joten en tehnyt kuitenkaan lähtöä Saskatoonista mitenkään vastentahtoisesti.

Lopputenttejä minulla oli siis kaiken kaikkiaan kolme, joiden lisäksi loppurutistukseen kuuluin major paperin kirjoittamista. Kurssien suoritus oikiksessa koostui pääasiassa 100 % lopputentistä, ellei ollut kirjoittanut minor paperia, jonka pystyi joillakin kursseilla tekemään osaksi kurssin suoritusta. Minun kurssini suoritukset tulivat kuitenkin 100 % lopputenteistä. Tentin kirjoittamiseen oli aikaa 3 tuntia, mutta koska englanti ei ole äidinkieleni, pystyin hakemaan College of Law'sta hieman apua koetilanteeseen yhden lisätunnin muodossa. Tuo lisätunti tuli kyllä todellakin tarpeeseen. Tentit olivat melko samankaltaisia kuin Suomessa; pääasiassa kysymykset olivat pitkiä oikeustapauskysymyksiä, joiden lisäksi oli pidempiä ja lyhyempiä esseekysymyksiä.

Tentit sai kirjoittaa käsin tai läppärillä. Onnekseni olin päättänyt kirjoittaa tentit läppärillä, koska järkevien vastausten kirjoittaminen englanniksi oli joka tapauksessa hidasta. Läppärillä pystyi kirjoittamaan vähän nopeammin ja lisäksi muokkailemaan vastauksia helpommin. Tentit tehtiin erityisellä ohjelmalla, joka sulki kaikki muut toiminnot koneesta tentin ajaksi. Oikiksen tentit olivat open book -exameja, joten tenttiin sai ottaa mukaan luentomuistiinpanot, oikeustapaukset ja esimerkiksi rikoslain. Olin kyllä tenteissä pääasiassa aika hyvin perillä siitä, mitä kysymyksissä haettiin, mutta huomasin, että en välttämättä osannut kirjoittaa kovin hyviä vastauksia, koska argumentointi common law -järjestelmässä tuntui haastavalta. Olen kuitenkin toiveikas kurssien läpimenon suhteen. Major paperin kirjoitin Introduction to American Constitutional Law -kurssille ja aiheenani oli lopulta tarkastella Miranda v. Arizona -oikeustapausta ja Miranda-oikeuksia USA:n rikosoikeusjärjestelmässä.

Paljon muuta kuin lopputenttejä ja paperin kirjoittamista ei viime viikkoihin olekaan sitten mahtunut. Itsenäisyyspäivänä ennen ensimmäisiä tenttejä suomalaisilla vaihto-opiskelijoilla oli kuitenkin kunnia päästä itsenäisyyspäivän vastaanotolle Saskatoonin Suomen kunniakonsulaattiin. Tilaisuus oli melko pieni ja vapaamuotoinen, mutta teki kyllä itsenäisyyspäivästä spesiaalimman ja juhlavamman. Tarjolla oli myös kaivattuja suomalaisia makuja: cocktail-paloja ja glögiä.

Viimeisiä viikkoja Saskatoonissa värittivät myös kovat pakkaset. Parin viikon ajan lämpötila on ollut jossain -20 asteen tuntumassa, aamuisin jopa -30 asteessa. Suomalaisena kylmät talvikelit eivät sinänsä päässeet yllättämään, mutta kyllä on myönnettävä, että Saskatoonissa pakkaset tuntuivat purevammilta preerialta puhaltavien tuulien takia. Toisaalta Saskatoonissa päivän pituus on pari tuntia pidempi kuin Suomessa tähän aikaan, joten aurinkoisina päivinä aurinko oikeasti myös lämmitti. Lunta Saskatoonissa oli joulukuun alkupuolella vain nimeksi, joten oli kuitenkin kiva saada kokemus kunnon talvikelistä Kanadassa, edes kovien pakkasten muodossa.

Lähteminen Saskatoonista tuntui haikealta. Viimeiset päivät olivat toisaalta tosi kiireisiä, kun piti tenteistä väsyneenä yrittää pakata 4 kuukauden elämä matkalaukkuun ja pariin reppuun ja samalla siivota huonetta. Sitten kun viimein pääsin laukkujen kanssa Saskatoonin lentoasemalle ja ehdin vähän rauhoittua, iski pieni surumielisyys, kun tajusin että nyt en enää näe vaihtokavereitani enkä enää pääse kävelemään kampuksen käytävillä.

Nyt edessä on kuitenkin vielä joululoma ja pari pitkään odotettua reissua ennen Suomeen palaamista. Niin haikealta kuin Saskatoonin hyvästeleminen tuntuikin, on ihanaa palata kotiin ja Helsinkiin. Blogiin on vielä tulossa joulu-tammikuussa muutama juttu vaihtoajasta ja Suomeen paluusta sekä varmaan myös reissujuttuja.